keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Eir Stegalkin WIP ja miksi? Oi, miksi tämä säätö? (wanha WIP wanhasta puwusta)

Heips kaikille!
Bloggeria siivotessa löysin luonnoksistani oheisen WIP-postauksen joka oli tarkoitus julkaista ennen 2014 Yukiconin NCC- karsintoja (öhmmmmjoo...). Koska tämä on aikalailla valmis teksti en muuta tästä mitään vaan jätän tämän juuri sellaiseksi, sillä en kuitenkaan muista 2 vuoden takaisen puvun teosta mitään :D 
Yritän olla selittämättä hirveän yksityiskohtaisesti jokaista puvun vaihetta koska niitä on monia ja säätöä on ollut ihan tarpeeksi ja menee vielä enemmän säädöksi jos koitan saada kaiken kirjoitettua. 

Hieman kuitenkin, miksi päätin tehdä kyseisen puvun. Olen halunnut cossata jotakin hahmoa Guild Warsista siitä asti kun aloin sitä pelaamaan n. 5 vuotta sitten mutta homma tössäsi joka kerta kun huomasi jotain jänniä armorin osia tai materiaaleja joita en osannut tai voinut työstää silloisilla työvälineillä. Unohdin GW cossin hetkeksi kunnes GW2 julkaistiin pari vuotta sitten. Jälleen kerran tuli vastaan hahmoja joita olisi halunnut cossata mutta niistä vain puuttui se jokin.... Kunnes näin Eir Stegalkinin ja cossi meni heti suunnittelun alle. En enää ajatellut etteikö taitoni olisi riittävät sillä puku oli (ja on edelleen) silmissäni jotain täyttä ihanuutta ja kun olin päättänyt että se onnistuu niin silloin se onnistuu! Desucon 2014 jälkeen alkoi butjetti olemaan jo sen verran hyvällä mallilla että päätin aloittaa itse puvun teon.




Miettisin pitkään mitä materiaaleja käyttäisin. Aluksi ajattelin keinonahkaa mutta useimmiten korkeampi laatuisissakin on jonkinverran kiiltoa(niin kuin oikeassa nahassakin) ja tarkemmin katsottuna Eirin puvun materiaali on mielestäni enemmänkin pehmeän ja matan näköinen. Aloin miettimään muita vaihtoehtoja ja internetin ihmeellistä maailmaa selatessa eteen tupsahti erivärisiä keinomokkanahkoja. Tilasin kankaita.com'ista näytepalan muutamasta ruskeasta vaihtoehdosta ja yksi niistä oli väriltään täydellinen. Materiaali itsessään oli myös tarpeeksi pehmeää ommeltavaksi kotiompelukoneella ja kankaan nurja puoli on ihanan pehmeää ja lämmintä teddykarvaa, täydellistä siis pukuun joka on päällä talvi- conissa!
Hopeiset kuviot aiheuttivat aluksi päänvaivaa sillä en osannut päättää maalaisinko ne vai kirjoilisinko ne koneella. Halusin kuitenkin että puvusta tulisi mahdollisimman autenttisen näköinen joten päätin ottaa riskin ja kokeilla kirjontaa. 

Ensimmäinen osa jonka tein oli suora kaistale härpäke puvun etuosassa, sillä se vaikutti kirjoiltavista osista kaikkein helpoimmalta. Puvussa on myös tumman ruskeita osia jotka on kaikki maalattu ohuella kerroksella kangasmaalia ennen kirjontaa.



Jotkin osat kuvioissa olivat liian paksuja kirjoiltavaksi joten aloin taiteilemaan kanttinauhan kanssa. Ompelin kanttinauhan ensin normaalilla tikillä jonka jälkeen kirjoilin ainoastaan reunat. Aluksi hieman jänskätti toimisiko moinen taktiikka muuallakin puvussa kuin vain etuosa-härpäkkeessä mutta pienellä säädöllä sain kirjoilut onnistumaan ihan kivasti.
Rinta- osa toi vielä hieman lisää haastetta sillä jotenkin kyseinen puvun kohta piti saada mahdollisimman tukevaksi. Muotoon ommellut palaset eivät mielestäni näyttäneet hyvältä ja pyöreän palan tärkkääminen vaihtoi kankaan väriä todella huomattavasti joten ei. Väkersin kaikenlaisia rautalanka kyhäelmiä sun muita kunnes älysin tehdä worblasta "kupit" jotka liimasin kankaan nurjalle puolelle (tätä varten piti leikata teddykarva kerros pois, mutta homma eteni!)




En ollut päättänyt mitään tiettyä järjestystä osien tekemiselle, paitsi että nyt jälkeenpäin kun ajattelee niin tein ensin yläkropan osat ja sitten alakropan. Kun puvun etuosa alkoi olla valmis aloin tekemään hanskoja ja olkasuojaa. Olkasuojassa on samaa kangasta kuin muukin puku, paitsi nurjalla puolella on tärkätty kangas pitämässä sen muodossa. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun tein metallisuomuista tuollaista armorin tynkää ja oli kieltämättä aika hauskaa hommaa vaikkakin lopputulos jännitti. Päällä tämä kapistus pysyy vahvojen tarranauha pätkien avulla.(suomut on täältä)


Samaa meininkiä on myös saman puolen hansikkaan varressa. Hanskojen varret on tehty keinomokasta mutta itse käsi- osat on puuvilla stretchistä. Ja tottakai näihinkin piti kanttinauhaa johonkin saada laitettua! Stretchin kirjonta tuotti aluksi hieman ongelmia tukikankaan vuoksi. Jälkeenpäin vain joutusin nyppimään kankaan toiselta puolelta pois mutta homma toimi.





Ja jos suomut on liian kiiltäviä niin hiomasieni käteen ja hankaamaan!


ja hopsan! ylhäällä hiotut suomut, alhaalla hiomattomat

Kengät on on vanhat saapikkaat joihin tein boot coverit. Kaavoitin nämä perinteisellä elmukelmu+teippi menetelmällä

Saapikas täynnä sanomalehtituppoja ja kelmu peitetään parilla kerroksella malarinteippiä. Vedenkestävällä markerilla piiretään halutut saumakohdat ja leikataan.
yhden saappaan palaset. 
Päälliset liimasin kiinni kaksikomponenttiliimalla ja toivon että ne pysyvät koko conin ajan kiinni sillä nämä on ekat bootcovert jotka on tullut tehtyä niin en oikein tiedä mitä odottaa...


Polvi-armorit on tehty softiksesta ja worblasta. Koriste soljet on valettu hartsista (alkup. muotti tehty cernit massasta, muotti Oomoo 25 silikonista ja valettu Smooth cast 300Q hartsista).

(Blogipostaus päättyy tähän ja vaikka muutamista osista selostaminen tästä puuttuu, mielestäni tässä on juuri ne oleellisimmat mainittu. Näin jälkikäteen, kun koko pukua ei ole vilkaissutkaan melkein kahteen vuoteen, jotenkin huomaa myös itse miten helkkaristi tähän on mennyt aikaa ja vaivaa. Mieli tekee cossata Eiriä uudestaan mutta ensi vuodelle on jo muutama projekti suunniteltuna joka varmasti vie ajan siltä.
Saatan pläjäyttää vielä jonkin "vuoden kooste" postauksen ennen uuttavuotta ja näinhän on hyvä sanoa kun jo tämä piti julkaista KAKSI VUOTTA SITTEN mutta yritän parhaani :D )

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Cosplay world Masters 2016 - Torille!!

Tästähän on todella hyvä kirjoittaa yli kaksi kuukautta tapahtuman jälkeen. Mutta kirjoitellaan silti!

Marraskuussa järjestetyistä Cosplayn SM-kisoista tärähti 1.sija minkä ansiosta lähdin Toukokuussa ensimmäistä kertaa edustamaan Suomea Cosplay World Masters kilpailussa. Alkuperäinen tarkoitukseni oli valmistaa kisaa varten pitkään tekolistalla ollut Sorcerer's armor (Human Elementalist) Guild Wars kakkosesta, mutta musta worbla osoittautui liian heikoksi materiaaliksi ja maalausta vaille ollut armori alkoi sovitusvaiheessa napsahdella rikki sieltä täältä. Tässä kohtaa oli 3 viikkoa aikaa itse finaaleihin joten pienessä paniikissa otin yhteyttä kisan järjestäjiin ja sovimme että hahmo vaihdetaan SM-kisoissa olleeseen Dragonborniin. Miron avustuksella sain myös pientä apua uuden esityksen tekoon!

Saavuimme miehekkeen kanssa Portugaliin Torstai aamulla 7:30 ja vastassa oli itse CWM kisan juontaja jolta sain kansion mikä sisälsi henkilökohtaisen aikataulun. Tämä oli jo pitempään tuntunut hieman kummalliselta ratkaisulta sillä tähän asti kaikki kisat joissa olen ollut, on aikataulun saanut ainakin viikon tai kaksi aikaisemmin. Tässä kohtaa kuitenkin ainut asia siinä kohtaa molempien päässä oli NUKKUMAAN oo palmupuita zzzzzz.... Hotellille päästyämme saimme tietää että huoneemme vapautuu vasta kahdelta..... kello on 8....6 tuntia odottamista....ööö.
Ratkaisuksi lähdimme kiertelemään pitkin sateista keskustaa ja paikalliselta ostarilta löytyi mukava sushi buffet paikka. Saimme pari tuntia kulutettua ostarilla, pari kierrellen muuten vaan ja loput kaksi torkuimme hotellin aulassa

7,50€ :p
Mansikka- kermavaahto- lohirulla!

Perjantaina alkoi tapahtua jo enemmän. Päivällä oli Lisbon kiertue jonka lomassa pääsi hieman tutustumaan muihin kisaajiin. Samalla selvisi että muutamalla muulla kisaajalla ei myöskään aikataulut menneet ihan nappiin, sillä parista maasta sapuneet edustajat tulivat suoraan kiertueelle ja tämän jälkeen olikin luvassa harjoitukset MEO- areenalla jotka kestivät puoleenyöhön asti.

Koko kisan pehmein osallistuja :3



Harjoituksissa tuli ensimmäistä kertaa vastaan kielimuuri. Jokaiselle kisaajalle oli 10 minuutin tapaaminen valoteknikon kanssa jotta tsekattaisiin että kaikki on ok. Valotoiveita varten oli kaikille lähetetty excel taulukko täytettäväksi ja kun lähetin omani vastaukseksi tuli kiitos kaikki ok!
Kun oma vuoro teknikon kanssa tuli meni keskustelu suurinpiirtein näin.
H: Hello!
T: Hi. I cant do this
H: Can't do what sorry?
T: I do not have a clock I can't see the performance time....
H: Okay....(Toiveissa oli myös iskuja, mitä teen, mitä taustavideolla tapahtuu yms.) Selitin toiveet uudestaan ja se meni suurinpiirtein näin
H: When I pick up the sword from the box, lights turn red.
T: You come from box lights go red okay!
H: No I'm not in the box the sword is.
T: You are in box?
Jne. jne.jne. Loppujen lopuksi en valoihin ollut niinkään tyytyväinen mutta ollut ja mennyt joten mitä murehtimaan moista!

Yksi todella suuri plussa oli lavasteille varattu alue. Pitkälle bäkkärin käytävälle oli teipillä vedetty jokaiselle kisaajalle alue johon pystyi vapaasti jättämään lavasteet josta avustajat veisivät ne paikoilleen. Toimi!

Pakko myös mainita että tuli pari omg-tippakyyneltä vieräytettyä kun kävelimme ekaa kertaa bäkkärille ja yhtäkkiä nenän edestä avautuu tämä näkymä:

Kuva on Googlesta. Tuo pieni vihreä viiru ovella on yhden ihmisen kokoinen....
Lauantaina oli herätys 6 aamulla. Printattuihin aikatauluihin oli merkattu tasan tunti pukujen vaihtoon Meolla. Tuomarointi järjestys meni tästä melko sekaisin mutta porukkaa otettiin sisään sitä mukaa kun olivat valmiina.

Itse tuomaroinnista on sanottava että se oli tähän mennessä kuumottavin tuomarointi missä olen ollut! Aikaa oli varattu 5 minuuttia ja tuona aikana yksi viidestä tuomarista esitti yhden kysymyksen. Jossain ensimmäisen 30sec aikana ajattelin että en kyllä hiljaa meinaa tässä seistä ja aloin randomisti selittämään puvun teosta, miksi hahmo jne.

Tämän jälkeen siirryttiin odottamaan itse kisan alkua. Kilpailun sääntöjen mukaan conialuetta ei saanut mennä puvussa kiertämään bäkkäri alueelta joten juoksutin miehekettä hakemaan ruokaa ja juomista. Aika kului kisaajien kanssa rupatellessa ja jossain kohtaa jokaisen kisaajan omat avustajat sulivat yhteiseksi jokapaikan höylä- tiimiksi joka auttoi milloin ketäkin kisaajaa :D

Mitä lähemmäksi oma esiintymisvuoro tuli sitä epätodellisemmalta paikanpäällä olo tuntui. Skittini meni niinkuin piti vaikkakin yhdessä kohtaa heilautan tikaria kun nauhalta ei kuulunut mitään (laitetaan se sihen piikkiin, että jäätävän kokoinen areena ja kaiku 11/10) Katsoin loput esitykset katsomon reunasta ja en voi sanoin kuvailla miten upeilta ne paikanpäällä näyttivät!



Kun kisaajat kutsuttiin lavalle tulosten julkistamista varten kävelivät juontajat pitkin lavaa juttelemassa kisaajien kanssa. Yllättäen näen toisen juontajan kädessä tämän


Mitä tä meinaa, miks mun kuva on tuolla en mä voi olla top kolmosessa mitä jos mä voitan en mä voi voittaa olenks mä kolmas mitä täällä tapahtuu!!??
Kuumotus levelit oli tässä kohtaa niin katossa kun olla ja voi. Juontajan puheesta sain kolmannen sijan kohdalla juuri ja juuri oman nimeni selvää ja tämän jälkeen lavalta poistumiseen asti on kuvat päässä hieman epäselviä. Vieläkin on hieman vaikea käsittää mitä tapahtui! On myös jotenkin opeteltava hillitsemään ilon itkuja koska kuvista ei tiedä ilmeestäni itkenkö ilosta vai onko mua juuri läpsästy pehvaan.

Reika-hali, paras hali <3
3 - 1. Samui San - 2 Miss Morte
Kisan jälkeen menimme pariksi tuniksi kiertelemään itse conia ja jos Suomi-coneissa valitetaan että tila loppuu kesken.... Tässä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä ihmismassan mukana! Pääsimme muutamille kojuille piipahtamaan ja esille tuli myös yksi suuri ero kuvaamisesta. Sen sijaan että ihmiset ottaisivat kuvan pelkästään cossaajasta he ottavat mieluummin esim. selfien tai pyytävät kaverin ottaamaan kuvan cossaajan kanssa. Omasta mielestäni sinänsä hauska tapa, sillä siinä tulee vielä enemmän sellainen olo, että oikeasti olen nyt joku hahmo ja joku haluaa Dragonbornin kanssa kuvan ja on kiinnostunut cossaajasta ja tämän tekemästä työstä. Mieluisempia muistojahan ne on jos itse on ollut siinä mukana! :D

Tapahtuman jälkeen mentiin MEO- areenan viereiseen Republica da Cerveja nimiseen ravintolaan muiden kisaajien ja tapahtuman järjestäjien kanssa syömään. Järjestäjä porukkaa katsoessa hämmästyi aika lailla sillä heitä oli kaikenkaikkiaan ehkä 60. Verrataan esim Traconiin jossa tapahtumaa on enemmän tai vähemmän järjestämässä useampi sata henkeä ei voi kuin hämmästellä miten niinkin pieni porukka saa aikaiseksi tämän suuruisen tapahtuman! Kisaajaporukan skoolaukseksi päätyi jotenkin myös "etedestiedä!". En edes muista/tiedä miksi mutta näin jotenkin vain kävi :D

En myöskään tiedä millä pokerinaamalla pystyn sanomaan tervemenoa seuraavalle edustajalle sillä pienistä virheistä siellä täällä huolimatta tämä oli yksi parhaista kisa/coni kokemuksista ihanin kisaajien ja järjestäjien kera! En voi sanoa kisaa huonosti järjestetyksi, enemmänkin että koin jonkinlaisen cosplay-kulttuurishokin, sillä loppujen lopuksi erilaisista järjestelyistä huolimatta itse kisa meni niinkuin piti. (jos jotain huonoa matkasa pitäisi keksiä niin tapahtumassa otettujen kuvien laatu, ja enemmän tietoa kisaajille itse tapahtumasta kielellä jota ymmärtää, mutta nämä seikat tuskin on jäänyt järjestäjiltä huomiotta ensi vuotta varten.)

Nätti pysti on nätti OwO

Kiitos kaikille myös vielä kerran onnitteluista! Viikon päästä onkin jo NCC eli sukka irti ja Ruotsiin!!